On siitä muutama vuosi vierähtänyt, kun viimeksi olen tehnyt perinteisiä mokkapaloja. Loppuun asti perinteisiä ei tullut nytkään, sillä valitsin kuorrutukseksi kinuskia, mutta pohjassa en kikkaillut mitään. Pohjasta tuli älyttömän pehmeä ja kahvi maistuu sopivasti. Tätä pohjaa tulen varmasti käyttämään jatkossa.
Kuorrutteiden ystävänä minua harmitti aluksi, että kuorrutetta riitti melko ohuelti. Kinuski on kuitenkin niin makeaa, että sitä riittää ohuempi kerros, eikä edes pohjan kuultaminen läpi haittaa. Ohuimpiin kohtiin laitoin hieman enemmän koristeita.
Kinuskimokkapalat (uunipellillinen)
pohja:
2 dl vahvaa kahvia
200 g voita sulatettuna
3 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
1½ dl maitoa
Paloittele voi ja sulata se joko mikrossa tai liedellä. Yhdistä voi ja kahvi. Mittaa sokeri, jauhot, kaakojauho, leivinjauhe ja vaniljasokeri isohkoon kulhoon. Lisää rasvaseos ja maito koko ajan sekoittaen. Vatkaa munat esim. puuhaarukalla mukaan. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä ennen kuorrutusta.
kuorrute:
½ dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2 dl kuohukermaa
25 g voita
Mittaa sokerit ja kerma paksupohjaiseen kattilaan. Keitä hiljaisella lämmöllä noin 20 minuuttia, sekoita välillä. Ota kattila liedeltä ja lisää voi pieninä nokareina. Sekoita, kunnes voi on sulanut. Anna jäähtyä muutama minuutti. Kaada kinuski jäähtyneen pohjan päälle.
Koristele esim. pienillä suklaakarkeilla
Nyt on jäänyt lakuvaihe pahasti päälle. Himoitsen lakritsia jopa enemmän kuin suklaata ja se näkyy myös leipomuksissa.
Työkaverit saivat tällä viikolla maistella sitruuna-lakritsipaloja, joiden ohje löytyi omasta paikallislehdestämme. Pohjataikinaan tulee reippaasti sitruunaa ja vain pieni määrä lakritsijuurijauhetta, joten hallitseva maku on sitruuna. Sen sijaan kuorrutus on täyttä lakutavaraa eli lakritsikinuskia. Koristeiksi valitsin iloisen värisiä kierrelakuja.
Sitruuna-lakritsipalat (pellillinen)
pohja:
1,2 dl sitruunamehua (2-3 sitruunaa)
1 sitruunan raastettu kuori
200 g voita
4 kananmunaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl lakritsijuurijauhetta
Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Sulata voi kattilassa ja lisää mukaan sitruunamehu ja kuoriraaste. Anna jäähtyä hetken. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja lakritsijuurijauhe keskenään. Lisää jauhoseosta ja voi-sitruunaseosta vuorotellen muna-sokerivaahtoon. Sekoita huolellisesti pohjia myöten. Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 200 asteessa 20-30 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ennen kuorruttamista.
kuorrutus:
2 dl kuohukermaa
1 pussi (noin 160g) Kick-karkkeja
Pieni karkit terävällä veitsellä. Kaada kerma ja karkit paksupohjaiseen kattilaan, lämmitä koko ajan sekoittaen kunnes karkkipalat ovat sulaneet kermaan. Keitä hiljaisella lämmöllä noin 10 minuuttia. Valmis kuorrute on paksua ja kiiltävää. Jäähdytä muutama minuutti ja kaada kuorrute pohjan päälle. Koristele esim. lakupaloilla. Leikkaa paloiksi terävällä veitsellä.
Säilytä jääkaapissa.
Kuten aiemmin kirjoitin, alkuvuoden juhlituimmat synttärit ovat Tiitulla. Nyt juhlittiin jo 6-vuotissynttäreitä, päivänsankari ihaili lahjaksi saamiaan legoja ja aikuiset päivittelivät ajan kulua. Tiitun isäkin totesi järkyttyneensä lievästi, kun päiväkodista kehotettiin täyttämään esiKOULUhakemus.
Hyvä kakkumaku tällä kuusivuotiaalla ainakin on, sillä toiveena oli lakritsi-vadelmatäytekakku. Kakun täytettä kokeilin aiemmin kääretortun yhteydessä ja silloin tuntui, että mausta jäi jotain puuttumaan. Nyt lisäsin kakun sisälle (vadelma- ja lakritsitäytteiden päälle) vielä pieniä lakupaloja ja kuorrutin kakun lakritsikuorrutteella. Koristeeksi vielä kasa erilaisia lakritsikarkkeja, niin saatiin vähän väriäkin mukaan.
Onnea Tiitu-rakas 6 vuotta!
Lakritsi-vadelmatäytekakku
6 munan suklaakakkupohja
kostutus vadelmavichyllä
reunoihin noin 1 dl vispikermaa vatkattuna
koristeluun erilaisia lakritsikarkkeja
täyte 1: vadelmatäyte
täyte 2: lakritsitäyte + 150 g pehmeitä lakupaloja
Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kokoa kakku suoraan tarjoiluvadille. Kostuta pohja vadelmavichyllä, levitä pohjan päälle puolet vadelmatäytteestä ja sen päälle puolet lakritsitäytteestä. Leikkaa lakupalat pienemmiksi ja ripottele puolet lakritsitäytteen päälle. Aseta toinen pohja päälle, kostuta ja täytä samoin kuin edellä. Aseta kolmas pohja ja kostuta myös se. Anna kakun tasaantua jääkaapissa mielellään yön yli.
lakritsikuorrute:
2 dl kuohu- tai vispikermaa
150 g Kick-karkkeja
Laita kerma ja Kick-karkit paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes karkit ovat sulaneet kokonaan. Keitä vielä hiljaisella lämmöllä, kunnes seos sakenee eli noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä kattilassa hetki, välillä sekoittaen. Jos kuorrutteen kaataa kakun päälle liian kuumana, se valuu liikaa.
Sivele kakun reunat kevyesti kermavaahdolla, vadelmatäyte saa kuultaa läpi. Kaada jo hieman jähmeä lakritsikuorrute kakun päälle ja anna sen valua myös reunojen yli.
Koristele lakukarkeilla.
Niin himoleipoja kuin olenkin ja rentoudun erilaisten leivontaohjeiden (= haasteiden) kanssa, niin ai että tykkään myös nopeista ohjeista. Kun ulkoilusää on hyvä ja hiihto- tai luistelujalkaa vipattaa, mikään ei ole mukavampaa kuin nopeasti valmistuvat herkut.
Nutellakeksit leivoin ennen luisteluretkeämme, aikaa meni alle puoli tuntia. Toki myönnän, että tuohon aikaan ei kuulu suklaalla koristelu, sen tein myöhemmin. Maun takia koristelua ei tarvitse tehdä, mutta keksit ovat ainakin omaan silmään nätimpiä suklaaraitojen kanssa.
Alkuperäinen ohje löytyi Kodin Kuvalehdestä 16/2016.
Nutellakeksit (noin 20kpl)
2 kananmunaa
1 dl sokeria
2 dl nutellaa
2 dl vehnäjauhoja
+ koristeluun suklaata
Sekoita aineet kulhossa ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Ota taikinasta lusikalla palloja leivinpaperin päälle uunipellille ja taputtele ne ohuemmiksi. Jätä hieman leviämisvaraa.
Paista 175 asteessa uunin ylätasolla noin 7 minuuttia. Anna jäähtyä. Koristele halutessasi sulatetulla suklaalla.
