Pataleipä

Missä ja milloinkahan viimeksi olemme syöneet aamupalalla niin tuoretta leipää, että voi sulaa sen pinnalle. Ehkä joskus ulkomailla. Tänään sellainen ihme kuitenkin tapahtui, sillä laitoin eilen illalla pataleivän muhimaan ja aamulla tämä kätevä emäntä nosti aamupalapöytään tuoreen, rapeakuorisen leivän. 

Hiivataikinat eivät koskaan ole olleet se minun juttuni, joten kun löysin taikinaohjeen, jossa leipätaikinaa ei tarvitse sen kummemmin vaivata, oli sitä pakko kokeilla. Taikina jätetään edellisenä iltana kohoamaan ja seuraavana aamuna uuni hoitaa loput, ei siis sotkuista keittiötä tai tahmaisia käsiä. 

Taikinassa käytetään kuivahiivaa, joten nesteen lämmön kanssa kannattaa olla tarkka. Kuivahiiva tarvitsee melko korkean lämpötilan, itse käytin näin ensimmäisellä kerralla oikein lämpömittari, jotta sain nesteen 42 asteiseksi. 

Pataleivän ohjeen on jakanut aiemmin monikin eri bloggari ja esim. Maku-lehti.

Pataleipä
7 dl jauhoja (esim. vehnäjauhoja + sämpyläjauhoja)
1-2 tl suolaa
½ tl kuivahiivaa
3½ dl lämmintä vettä
siemeniä yms. koristeluun
öljyä 

Yhdistä jauhot, suola ja kuivahiiva. Lisää lämmin vesi ja sekoita tasaiseksi, taikinaa ei tarvitse sen kummemmin vaivata. Peitä taikinakulho tuorekelmulla ja jätä se huoneenlämpöön vähintään 12 tunniksi.

Kaada taikina pöydälle ja muotoile palloksi. Peitä taikina ja anna kohota puolisen tuntia. Leivän voi kohottaa myös kulhossa.

Laita kannellinen pata uuniin ja lämmitä uuni 225 asteeseen. Ota pata uunista, sivele pohja ja reunat ruokaöljyllä tai voilla. Nosta leipä pataan, koristele halutessasi esim. siemenillä. Paista leipää 30 minuuttia kansi padan päällä. Ota kansi pois ja paista vielä noin 15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen. Kumoa leipä padasta ja jäähdytä kevyesti peitettynä. Leipä on parhaimmillaan tuoreena.

Nopea teeleipä

Vielä alkuviikosta sääennuste lupasi tälle viikonlopulle mukavaa ulkoilukeliä, joten suunnitelmissa oli retkiluistelua ja pitkiä koiralenkkejä. No, karvan verran alle -30 asteen lukemat yllätti kuulema meteorologitkin ja samalla viikonlopun suunnitelmat meni uusiksi. Eikun puita leivinuuniin ja kirja käteen. 

Päiväkahviaikaan alkoi mieli tehdä "jotain" myös sisäisesti lämmittävää ja kaivoin esille vanhan teeleipäohjeeni. Kun uuni oli valmiiksi lämmin, tuntui, että teeleipä valmistui melkein samassa ajassa kuin kahvi. Ja hyvä niin, sillä leivinjauheella kohotetut leipäset kannattaa syödä heti lämpiminä, kun sormia hieman polttaa ja rasva sulaa teeleivän pinnalla.

Nopea teeleipä (neljä halkaisijaltaan n. 6cm kokoista leipää)
2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja (grahamjauhot ym. käy myös)
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 dl maitoa
2 rkl rypsiöljyä

Sekoita kulhossa hiutaleet, jauhot, suola ja leivinjauhe keskenään. Lisää maito ja öljy, sekoita nopeasti tasaiseksi. Voitele öljyllä leivinpaperiin neljä ympyränmuotoista paikkaa ja nostele taikina lusikalla leivinpaperin päälle. Tasoita leipäset ja paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. 

Tarjoile lämpiminä.

Perunarieskat, osat 1 ja 2

Keväällä suunnittelin jos jonkinmoista jäätelöohjetta, ostin värikkäät jätsikupit valmiiksi ja laitoin jäätelökoneeni toimintavalmiuteen. Pari jäätelökokeilua ehdin kevätkiireiden keskellä tehdä, mutta nyt sesonkiaikaan viileä ilma ei houkutakaan kotijäätelön tekemiseen. Hakeudun mieluummin uunin läheisyyteen ja mielessä pyörii enemmän etu- kuin jälkiruoka. Perunoita on siis keitelty ja tällä kertaa jämäperunat saivat uuden elämän perunarieskan muodossa. Helppo ja ennenkaikkea lämmittävä iltapala. 

Lämmintä rieskaa ja voita, nam!

Perunarieskat (noin viisi pientä rieskaa)
n. 3 dl muussattua perunaa tai valmista perunamuusia
1 kananmuna
½ tl suolaa
2-3 dl jauhoja, esim. vehnä- tai ohrajauhoja

Survo keitetyt ja jäähtyneet perunat muussiksi. Myös valmis perunamuusi käy erittäin hyvin. Sekoita perunan joukkoon muna, suola ja jauhot. Osa jauhoista kannattaa jättää rieskojen taputteluun pellille. Älä vaivaa taikinaa liikaa, siitä tulee helposti liisteriä. Taputtele taikina jauhojen avulla pellille pieniksi rieskoiksi. Pistele haarukalla reikiä ja paista 250 asteessa noin 10 minuuttia. Rieskat ovat valmiita, kun niissä on ruskeita laikkuja. Omani jäivät hieman liian vaaleiksi, seuraavan satsin paistan uunin yläosassa.

Lapsuuden perunarieska maistui niin hyvälle, että innostuin kokeilemaan myös uudempaa ohjetta. Niin kuin ensimmäiselläkin kerralla, aineiden määrä oli minulla summittainen. Ylijäämäperunat ja jauhoja hyvältä näyttävä määrä. Tämän ohjeen hyvä puoli on siinä, että taikinan voi lusikoida suoraan pellille. Leivinpaperi kannattaa kuitenkin voidella tai jauhottaa, jotta rieskat irtoavat paremmin paperista. 



















Kaura-perunarieskat (annoksesta tuli kuvan määrä rieskoja)
4 dl kylmää perunasurvosta
2 dl maustamatonta jugurttia
1 dl vettä
1 kananmuna
½ tl suolaa
n. 3/4 dl kaurahiutaleita
n. 1½ dl vehnäjauhoja

Mittaa jauhoja lukuunottamatta kaikki aineet kulhoon. Sekoita niin, että munan rakenne rikkoontuu. Lisää jauhoja vähitellen, kunnes taikina muistuttaa löysää kaurapuuroa. (Minulla oli tosi löysää puuroa.) Nostele taikinaa lusikalla pieniksi keoiksi leivinpaperin päälle. Tasoita lusikalla tai taputtele jauhotetulla kädellä rieskat tasaiseksi. Pistele haarukalla reikiä ja paista 250 asteessa noin 10 minuuttia.

Minun suussani rieskavertailun voitti lapsuuden rieska. Uudempi versio oli liian hapan, eikä peruna maistunut tarpeeksi.