Tomaatti-mozzarella-pestopiirakka

Puuttuvat pinjansiemenet ja sen seurauksena syntynyt auringonkukkapesto jäivät hivenen kaivelemaan. Oli pakko ottaa uusintakierros pestosta. Samalla tuli testattua tomaatti-mozzarellapiirakka.

Ah, mozzarellaa!

Ajatuksissani on pitkän aikaa pyörinyt tomaatti-mozzarellapiirakka. Mielikuvan alkuperä on todennäköisesti kotoisin Kinuskikissalta, mutta halusin tuunata alkuperäistä ohjetta mieleisekseni. Ensimmäiseksi halusin ohuemman, pitsamaisen, pohjan ja toiseksi halusin käyttää basilikaöljyn asemasta itsetehtyä pestoa. Piirakkapohjan tein suolaisten piirakoiden vakio-ohjeellani, mutta täytteeseen en tällä kertaa osaa antaa tarkkoja mittoja. Ladoin tomaatteja ja juustoja sopivalta näyttävän määrän. Siis paljon. Piiras on parasta lämpimänä.

Täytteessä punaisia ja oransseja minitomaatteja.

Tomaatti-mozzarella-pestopiirakka
valmista pesto

pohja:
125 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kylmää vettä

Mittaa voi ja jauhot monitoimikoneeseen tai sekoita ne murumaiseksi käsin kulhossa. Lisää vettä pienissä erissä ja sekoita tasaiseksi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan, tee myös pienet reunat. Esipaista pohjaa 200 asteessa noin viisi minuuttia.

täyte:
mini- tai luumutomaatteja
mozzarellaa (noin 250g)
parmesaania

Halkaise pienet tomaatit, viipaloi mozzarella ja raasta parmesaani. Levitä pestoa esipaistetun pohjan päälle, muista jättää osa koristeluun. Ripottele parmesaania peston päälle. Asettele lopuksi tomaatit ja mozzarella, vuoka saa tulla melko täyteen. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Lusikoi pestoa lämpimän piirakan päälle.

Auringonkukkapestoa ja kasviksia

Pienen perheemme työnjaossa isäntä kokkaa, minä toimin kokin apulaisena, leivon sekä huolehdin jälkiruuista. Meillä siis puhutaan paljon ruuasta ja ruuanlaittamisesta, kokeillaan uusia ideoita ja joskus niissä jopa onnistutaan. Niinpä yllätyin suuresti, kun ehdotin isännälle peston tekemistä. "Miksi ihmeessä? Sitähän saa kaupasta purkissa!" Niin miksi? Saahan sitä kaupasta vaikka valmista makkarakeittoa ja silti keitämme sen vielä itse...

Pestoa siis tehtiin ja tällä kertaa siitä tuli auringonkukkapestoa, koska jemmatut siemenet eivät olleetkaan pinjansiemeniä. Väri hieman kärsi hailakoista auringonkukansiemenistä, mutta muuten ei haitannut ollenkaan. Pestolla marinoitiin kauden tuoreita kasviksia ja ne nautittiin grillatun lihan kanssa.

Pesto
1 ruukku basilikaa
1 dl auringonkukan/pinjansiemeniä
1 valkosipulinkynsi
1-1½ dl oliiviöljyä
1 dl parmesaaniraastetta
mustapippuria ja suolaa maun mukaan

Raasta parmesaani ja murskaa valkosipulinkynsi. Laita sauvasekoitinkulhoon pienemmäksi revityt basilikanlehdet, siemenet, valkosipuli ja osa öljystä. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää öljyä pikkuhiljaa sekoittamisen aikana, kunnes seos on mieleistäsi. Lisää lopuksi juusto ja mausta.

Pestolla marinoidut kasvikset
esim. porkkanoita
kukkakaalia
parsakaalia
kesäkurpitsaa
erivärisiä paprikoita
sipulia

Pieni käyttämäsi kasvikset suuhun sopiviksi. Keitä kasviksia suolalla maustetussa vedessä noin pari minuuttia. Kasvikset kannattaa jättää al dente. Valuta kasvikset ja anna jäähtyä. Kaada pesto jäähtyneiden kasvisten päälle ja sekoita varovasti. Laita kylmään maustumaan vähintään puoleksi tunniksi.

Kookosjäätelö

Vihdoinkin jäätelökelit! Kookosjäätelöä on nyt tehty kahteen kertaan ja voin varauksetta suositella, hyvää on. Paras palaute löytyi yllättävältä suunnalta. Vielä viime kesänä Ville Vallaton-tikut veivät voiton nonnan jäätelöistä, mutta nyt kookosjäätelö upposi 3-vuotiaalle Tiitulle hyvin. Nam!

Koristeena tummaa suklaata ja kookoshiutaleita.

Kakkoskierroksella lisäsin osaan kookosjäätelömassasta suklaarouhetta. Lopputulos muistutti yllättävän paljon alkuperältään italialaista stracciatella-jäätelöä. Toinen nam! Seuraavalla kerralla muistan (ehkä) myös koristella annokset. Nyt oli liian kiire nauttia.

Koristeet unohtuivat, kun oli niin kiire nauttia jäätelöstä!

Kookosjäätelö (aineiden kannattaa olla mahdollisimman kylmiä)

1½ dl vispi- tai kuohukermaa

½ dl kookoskermaa

2 pientä kananmunan keltuaista

30-40 g (noin ½dl) sokeria

1 rkl sitruunanmehua

½ dl kookoshiutaleita

Yhdistä kermat ja vatkaa ne vaahdoksi. Laita kermakulho jääkaappiin odottamaan. Erottele keltuaiset, yhdistä ne sokeriin ja vatkaa vaaleaksi vaahdoksi. Yhdistä kookoskermavaahto ja muna-sokerivaahto keskenään. Lisää sitruunamehu ja kookoshiutaleet. Kääntele massa tasaiseksi ja jäädytä jätskikoneen ohjeiden mukaan.

Stracciatella-jäätelö

Lisää jäätelömassaan rouhittua tummaa suklaata. 

Raakasuklaakokeilu

Raakasuklaapakkaus on odotellut kaapissa vuoroaan alkuvuodesta asti. Olen toki maistanut raakasuklaata jo aiemmin, mutta vasta nyt, heinäkuun viileillä keleillä, on ollut aikaa perehtyä tarkemmin tähän trendikkääseen herkkuun. 

Superfoodia? Alatason suklaat on tehty pakkauksen mukana tulleissa muoteissa.

Paketin mukana tulleessa Superfoodit-lehtisessä sanotaan mm. näin: "Kaikki maailman suklaa valmistetaan lähtökohtaisesti raaoista kaakaopavuista, mutta raaka-aineiden prosessointi korkeissa lämpötiloissa tuhoaa suuren osan alkuperäisen pavun arvokkaista rakenteista. Raakasuklaan valmistamisessa raaka-aineita ei missään vaiheessa kuumenneta. Näin suklaassa on jäljellä suuri määrä arvokkaita ainesosia."

Kaupan valmispakkaus sisälsi kaikki valmistamiseen tarvittavat osat, kuppeja ja goji-marjoja myöten. Valmistaminen oli todella helppoa, noudatti vain pakkauksen ohjeita. Hieman ihmettelen, miksi kookosöljy ja agavesiirappi piti sekoitusvaiheessa laittaa uuteen astiaan. Näin ainakin ohjeesta ymmärsin. Itse olisin sekoittanut siirapin suoraan kookosöljyyn ja säästänyt yhden astian.

Pakkauksessa oli mukana kahdeksantoista muottia/kuppia. Minulle raakasuklaakonvehteja tuli yli kaksikymmentä, kun käytin osaan suklaata pienempiä muotteja. Jäähdytin suklaat jääkaapissa, aikaa meni noin pari tuntia. 

Raakasuklaata kehutaan superfoodiksi, joka kaiken muun lisäksi sisältää runsaasti aivojemme toimintaan vaikuttavia ainesosia. Hieman totuttelua tämä terveellinen herkku kuitenkin vaatii, kovin isoa konvehtia ei kerralla saa alas. Makua on vaikea kuvailla. Raaka? Kokeilu oli hauska ja voin näitä uudelleenkin tehdä, mutta vielä tässä vaiheessa minun superfoodpisteeni menevät kotoisalle mustikalle.