Pehmeät piparipalat

Ostan nykyään enää hyvin harvoin paperista lehteä, naistenlehdetkin luen kirjaston eMagz-palvelussa. Uusin Leivotaan-lehti lähti kuitenkin mukaani kauppareissulla ja onhan se ihanaa selailla oikeaa paperilehteä! 

Leivotaan-lehdessä on jälleen monta herkulliselta vaikuttavaa ohjetta. Ensimmäisenä leivoin piparipaloja, joissa taikina maustetaan perinteisillä piparkakkumausteilla ja päälle levitetään reipas kerros makeaa täytettä. Hyvää tuli, vaikka lopputulos ehkä pieni pettymys olikin. Ohjeessa on todella paljon rasvaa ja varsinkin huoneenlämpöisessä leivonnaisessa rasvan maku jää suuhun. Onneksi happamat puolukat pelastavat makua. 

Ohje on helppo, joten kyllä näitä on lastenkin kanssa mukava leipoa ja syödä.

Piparipalat

pohja:

200 g huoneenlämpöistä voita

4 dl sokeria

3 kananmunaa

3 dl piimää

4 dl vehnäjauhoja

1 rkl kanelia

2 tl jauhettua neilikkaa

1 rkl kardemummaa

½ rkl jauhettua inkivääriä

½ rkl soodaa

Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita munat mukaan yksitellen, sekoita huolella. Lisää piimä.

Yhdistä jauhot ja mausteet. Lisää jauhoseos pienissä erissä taikinaan. Sekoita tasaiseksi. 

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan tai uunipellille (koko noin 30cm x 40cm). Paista 25-30 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä kunnolla.

kuorrute:

150 g huoneenlämpöistä voita

300 g maustamatonta tuorejuustoa

8 dl tomusokeria

koristeluun pakastettuja puolukoita

Vatkaa voi kuohkeaksi. Lisää tuorejuusto ja sekoita. Lisää tomusokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten. Levitä kuorrute pohjan päälle. 

Koristele puolukoilla ennen tarjoilua.

Vegaaninen ja gluteeniton tuulomantorttu

Lämmittelen joululeivontaa varten, sillä kohta mennään taas! Kaapissa on jo tovin odottaneet kookosmanna ja mantelimaito pääsivät vihdoin käyttöön, kun leivoin vegaanisen tuulomantortun. 

Ohje on Tiina Strandbergin kirjasta Herkkuja ihan kaikille, josta olen ennenkin löytänyt maistuvia erityisruokavalioon sopivia ohjeita. Näitä leipoo hetkessä ja maistuvat kyllä kaikille. 

Nimesin leivonnaisen ohjeen kirjoittajan mukaan tuulomantortuksi. Minun puolestani tällä voisi olla myös lapsuudessa opittu nimi tuulemantorttu tai vaikka mokkapalat. Nimellä sinänsä ei ole väliä, hyviä ovat. 

Kuorrute kannattaa muuten levittää lämpimän pohjan päälle, jotta se levittyy paremmin. Itse huomasin, että pohja kannattaa olla nimenomaan lämmin, ei kuuma. Minä aloin levittää kuorrutetta liian aikaisin ja kuorrutteen rasva jäi lillumaan ikävästi tortun pinnalle. Jähmettyessään massasta erottunut kookosrasva näyttää hieman epämukavalle, mutta onneksi se ei vaikuta makuun. Ja strösseleillä sain peitettyä pahimmat kohdat.  

Vegaaninen tuulomantorttu

pohja:

3/4 dl kookosöljyä

1 dl vaahterasiirappia

1½ dl mantelimaitoa

2 dl kaurajauhoja

2 dl riisijauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljajauhetta (minulla vaniljasokeria)

½ tl suolaa

Sulata kookosöljy nestemäiseksi. Sekoita keskenään vaahterasiirappi, mantelimaito ja kookosöljy. 

Sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä kuivat aineet nestemäisiin, sekoita kunnolla.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (noin 20cm x 30cm) ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

kuorrutus:

1½ dl kookosvoita eli kookosmannaa

2-3 rkl vahvaa kahvia

3 rkl vaahterasiirappia

3 rkl mantelimaitoa

1½ rkl tummaa sokeroimatonta kaakaojauhetta

1/4 tl vaniljajauhetta (minulla vaniljasokeria)

ripaus suolaa

Sulata kookosmanna. Sekoita keskenään kaikki kuorrutteen aineet. Levitä kuorrute lämpimän tortun päälle. Koristele kookoshiutaleilla tai strösseleillä. 

Anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua. 

Suolakinuski-suklaajuustokakku

Syyslomaviikko ja kotikulmat. Ei matkaa etelän lämpöön tai edes teatterireissua Tampereelle, mutta mökille pääsee ja ainahan voi leipoa. Jospa leivontakipinä alkaisi löytyä uudelleen. Ainakin tätä suolakinuski-suklaajuustokakkua voisin tehdä toistekin. 

Ohje löytyi Liisa Westerbergin blogista Makeaa. Tämä kakku on makeaa, mutta enemmän vielä täyttävän suklaista. Tuhdin suklaatäytteen päällä on reilu kerros suolakinuskia. 

Kakussa on monta vaihetta, mutta mitään vaikeita teknisiä juttuja ei tarvitse osata. Tein kakun edellisenä päivänä jähmettymään jääkaappiin ja kuorrutin kinuskilla vasta tarjoilupäivänä. Suolan määrää kakun pinnalle voi itse säännöstellä. Toki pieni määrä ainakin kannattaa ripotella, sillä suola taittaa mukavasti makeutta. 

Suolakinuski-suklaajuustokakku

pohja:

200g digestive-keksejä

75g voita

Pingota irtopohjavuoan (halkaisija noin 20cm) pohjalle leivinpaperi. Murskaa keksit ja sekoita mukaan sulatettu voi. Painele seos vuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa uunissa 175 asteessa (alatasolla) noin 10 minuuttia. Ota pohja uunista ja laske uunin lämpöä hieman, noin 160 asteeseen.

täyte:

½ dl maitoa

150g tummaa suklaata

350g maustamatonta tuorejuustoa

1 dl sokeria

2 munaa

2 tl vaniljasokeria

1 rkl vehnäjauhoja

Sulata suklaa kattilassa yhdessä maidon kanssa. Anna jäähtyä pieni hetki. 

Sekoita toisessa astiassa tuorejuustoa ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Lisää vanilja ja vehnäjauhot pienissä erissä, koko ajan sekoittaen, jotta jauhot eivät paakkuunnu. Sekoita viimeisenä mukaan suklaasula. Kaada massa esipaistetun pohjan päälle. 

Paista kakkua uunin keskitasolla noin 30 minuuttia. Kakku voi kevyesti hytkyä keskeltä, kun otat sen uunista. Täyte jähmettyy viiletessään. 

Anna kakun jäähtyä huoneenlämmössä ja siirrä se sitten jääkaappiin jähmettymään.

kuorrute:

1½ dl kuohukermaa

1 dl fariinisokeria

+ sormisuolaa

Mittaa kattilaan kerma ja fariinisokeri. Keitä seosta noin 10 minuuttia välillä sekoittaen. Kinuski on valmista, kun siitä kylmään vesilasiin pudotettaessa muodostuu selvä pisara.

Anna kinuskin rauhoittua hetki ja kaada se sitten varovasti jäähtyneen kakun pinnalle. Laita jääkaappiin jähmettymään. Viimeistele juustokakku sormisuolalla. 

Lookfantastic - lokakuun boksi

En olisi ikinä uskonut tätä sanovani, mutta olen hurahtanut kauneusbokseihin! Ehkä se on tämä eriskummallinen aika, kun iso osa sosiaalisesta toiminnasta on jäissä ja elämä kulkee kodin, työn ja kaupan väliä. Jotain piristystä sentään, kun saa joka kuukausi jotain ihanaa itselleen. 

Kesällä kirjoitin suomalaisesta Ihana Sinä-kauneusboksista. Boksin saapuminen luokseni kesti ja kesti, mutta sisältö oli sen verran runsas, että nautin siitä vielä pitkän aikaa. Nyt olen löytänyt Lookfantasticin, josta on muutamassa kuukaudessa tullut ehdoton suosikkini. Lookfantastic on vuonna 1996 perustettu Iso-Britannian ensimmäinen kauneuteen keskittyvä verkkokauppa, joka kertoo olevansa tällä hetkellä Euroopan suosituin kauneustuotteiden vähittäiskauppa. Sillä on yli 22 000 tuotteen ja 600 brändin valikoima. 

Itse olen ollut tyytyväinen jokaiseen kuukausiboksiini. Sisältö vaihtelee vartalotuotteista meikkeihin ja mukana tulee aina myös paperinen (englanninkielinen) tuotteiden esittelyvihko. Minulle uusia merkkejä löytyy jatkuvasti, usein myös vegaanisia tuotteita. 

Relax. Dream. Enjoy. Lokakuun boksi näytti tältä. 

Ensimmäisenä boksista tuli erityisesti hiuksille suunnattu hupun muotoinen pyyheliina, jonka voi kietaista turbaaniksi. Tekstin mukaan hiuspyyheliina nopeuttaa hiusten kuivumista. Ehdottomasti kokeilen heti seuraavan hiusten pesun yhteydessä.

Hair wrap 14,99£

Voi kun olisi amme! Boksista nousi kylpytuote, joka varmistaa rentouttavan kylpyhetken. Tämän säästän myöhempään käyttöön.

Earl grey bath tea 5,99£

Silmänalustuotteet on tässä iässä aina ihania! Tuotteen luvataan kirkastavan ihoa, pehmittävän ryppyjä ja juonteita. Jess!

Smoothing bio-cellulose second skin eye catcher mask 4,25£

Rakastan jalkavoiteita ja Ecooking on minulle uusi merkki. Vegaanisen tuotteen luvataan poistavan kuollutta ihoa sekä kosteuttavan ja viilentävän ihoa. 

Overnight foot cream 8,10£

Kaksi viimeistä tuotetta ovat sopivaa käsilaukkukokoa. ByTerrysin nestemäinen huulirasva (14£) on myös kaunis ulkomuodoltaan. Tätä ehdin jo kokeilla. Ihana. Balance Me kasvipohjainen seerumi (11£), jonka luvataan parantavan kollageenituotantoa ja vähentävän ryppyjä. Minä tykkään näistä pienemmistä, näytekokoisista tuotteista. Jos tuote miellyttää tarpeeksi, voin aina tilata uuden. Useimmiten haluan vain kokeilla, jolloin ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa hukkaan heitetyistä tuotteista.