Tätä tunnetta odotin koko kuluneen kesän. Jo alkuviikosta alkoi päässä pyöriä ideoita viikonlopun herkuista ja kävin mielessäni läpi edellisiä omenapostauksia. Omena ei ehkä ole suosikkiraaka-aineeni, mutta leipomisen ilosta ja innostuksen tunteesta olen ehdottoman mielissäni.
Lopulta leivottavaksi valikoitui sitruunainen omenajuustokakku. Osin siksi, että siinä on sitruunaa ja osin siksi, että tänä viikonloppuna syömässä on vain aikuisia. Neljä- ja kuusivuotiaille sitruunan maku saattaisi olla liian vahva.
Meidän aikuisten mielestä piirakka onkin tosi hyvää. Sitruuna maistuu reippaasti ja omena on hieman sivuroolissa, mutta se saattaa johtua myös valitsemastani omenalajikkeesta. Hieman happamampi omppu olisi ollut parempi vaihtoehto. Kermavaahto, vaniljakastike tai - jäätelö sopii kakun seuraksi hyvin.
Sitruuna-omenajuustokakku
pohja ja reunat:
100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl kardemummaa
Pingota leivinapaperi irtopohjavuoan (halkaisija noin 22cm) pohjalle. Voitele reunat.
Vaahdota pehmeä voi ja sokeri, lisää kananmuna edelleen vatkaten. Yhdistä jauhot ja kardemumma, lisää ne taikinaa ja sekoita tasaiseksi. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille.
täyte:
2 prk (á 200g) sitruunatuorejuustoa
1 rkl maissitärkkelystä
2 munaa
1½ dl sokeria
½ tl vaniljasokeria
Sekoita kaikki täytteen aineet huolellisesti keskenään. Kaada täyte vuokaan.
päälle:
noin 200g omenaa
kanelia
Leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi ja lado viipaleet täytteen päälle vuokaan. Ripottele kanelia päälle. Paista 175 asteessa noin 1 h 20 minuuttia. Loppuvaiheessa voi laittaa folion päälle, jotta pinta ei tummu liikaa.
Irrota kakku vuoasta vasta täysin jäähtyneenä.
Lähikaupassa on myynnissä mansikkalaatikoita, eilen keräsin vielä vanhempieni luona puutarhavattuja, omissa viinimarjapuskissa on edelleen marjoja ja omenapuut notkuu ompuista. Koko kesä marjoja odoteltiin mutta nyt kausi vain jatkuu ja jatkuu, ihanaa!
Vihdoin alan päästä myös leivontaan kiinni. Tänään oli todella pitkästä aikaa leivontaolo, joten sunnuntain iloksi leivoin mustaherukka-valkosuklaamuffineita. Kyllä se taas tästä.
Mustaherukka-valkosuklaamuffinit (12kpl isoja)
150g voita
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
4 dl mustia viinimarjoja
noin 70g valkosuklaa (Panda á 145g)
+ loput levystä koristeluun
Vaahdota pehmeä voi ja sokeri + vaniljasokeri keskenään. Lisää kananmunat yksitellen vatkaten.
Sekoita noin 1/3 osa vehnäjauhoista viinimarjojen joukkoon. Yhdistä loput jauhot ja leivinjauhe keskenään. Rouhi valkosuklaa karkeaksi rouheeksi.
Lisää vehnäjauhot, maito, marjat ja valkosuklaarouhe pienissä erissä taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Annostele taikina muffinipellille (muista voidella) tai paperisiin vuokiin. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.
Koristele jäähtyneet muffinit sulatetulla valkosuklaalla.
Olen kadottanut leivontaintoni. Kesän aikana leivoin ehkä kolme kertaa, blogia en ole päivittänyt kesäkuun jälkeen. Yhtä outoa kuin Suomen kesä. Monta, monta vuotta olen nauttinut uusien ohjeiden kokeilemisesta, harrastanut taikinaterapiaa ja nauttinut valokuvaamisesta. Ehkä tämä menee ohi, ehkä ei. Mitään en lupaa.
Pieni valonpilkahdus tuli jo viikonloppuna, kun teimme kesäkurpitsapitsoja, joiden ohjeen haluan tänne jakaa.
Tältä pitsat näyttivät ennen uunia.
Kesäkurpitsapitsat
tarvitset:
kesäkurpitsaa
tomaattipyrettä
salamia tai muuta voimakkaan makuista makkaraa
mozzarellaa
mustapippuria
basilikaa
Leikkaa kesäkurpitsasta alle sentin paksuisia kiekkoja. Levitä päälle tomaattipyrettä, viipale salamia ja paksu viipale mozzarellaa. Rouhi päälle mustapippuria.
Paista 200 asteessa 10 minuuttia.
Ripottele lämpimien pitsojen päälle kuivattua basilikaa ja koristele vielä tuoreella basilikalla.
Raparperiherkkuja on tullut tehtyä nyt niin paljon, että raparperi alkaa jo tulla korvista ulos. Lämpöisten päivien kunniaksi kuitenkin vielä yksi ohje, kermaisen pehmoinen kotijäätelö raparperiraidalla säväytettynä.
Jätski syntyy ilman jäätelökonetta ja raparperihillokkeen tein keittämällä raparperinpaloja, sokeria ja vettä viitisen minuuttia. Tämä jäätelö onnistuu mökilläkin, jos vain on tarpeeksi kylmä paikka jäätelön jähmettämiseen. Ainoa huono puoli kotijätskissä on, että se sulaa hyvin epätasaisesti. Kun jäätelö on jo pehmeää, paljon vettä sisältävä marjaraita on vielä kovassa jäässä. Syödessähän se ei haittaa, mutta annostelussa saattaa jäätelökauhan varsi olla vaarassa.
Raparperi-mascarponejäätelö
raparperiraita:
1 l raparperinpaloja
1 dl sokeria
½ dl vettä
Mittaa aineet kattilaan ja keitä, kunnes rapaperi on pehmeää eli noin 5 minuuttia. Anna seoksen jäähtyä.
jäätelömassa:
1 prk (397g) sokeroitua, kondensoitua maitoa
1 rasia (250g) mascarponea
2 dl kuohukermaa
Vatkaa aineet kulhossa pehmeäksi vaahdoksi.
(+ valmista kinuskikastiketta)
Kaada puolet jäätelömassasta esim. suorakaiteen muotoiseen leipävuokaan. Lusikoi raparperisosetta päälle ja valuta halutessasi vielä kinuskiraitoja raparperin päälle. Kaada loput jäätelömassasta vuokaan. Peitä vuoka foliolla ja laita pakastimeen muutamaksi tunniksi tai yön yli. Ota jäätelö pehmenemään ennen tarjoilua.
