Tiitu-neiti täyttää tällä viikolla neljä vuotta. Neljä! Mihin tämä aika oikein menee, ihmettelee nonna usein, kun synttärikakkuja leipoo.
Synttäreitä juhlittiin viikonloppuna ja täytekakun aihe oli kerrottu nonnalle hyvissä ajoin: eläinkirja, avonainen eläinkirja. Siitä, ovatko hattivatit eläimiä, käytiin synttäreillä vilkasta keskustelua. Synttärisankari oli hattivatit kuitenkin itse kirjaansa valinnut, joten mitäpä nonna selvää asiaa muuttamaan.
Vaikka tiesin aiheen ja juhlien ajankohdan tarpeeksi ajoissa, en ole lopputulokseen tällä kertaa ollenkaan tyytyväinen. Kakkupohjaa oli liikaa ja täytettä puolestaan liian vähän. Omassa kakkupalassani sain suuhuni melkein pelkkää pohjaa, ei kiva! Kuorrutuksessa toistin jälleen vanhan virheeni eli kaulitsin marsipaanin liian ohueksi ja kakkupohja kuulsi läpi. Eniten harmittaa juuri tuo virheiden uusiminen. Onneksi sentään täytteeksi valitut suklaa-mascarponekreemi ja mansikkakermatäyte olivat ok, samoin yksittäiset koristeet.
Eläinkirjakakku
pohjat:
6 munan kakkupohja kirjavuokaan
4 munan levykakkupohja "pöytälevyksi"
täytteet (vadelman tilalla mansikkaa):
http://lapiccolatorteria.blogspot.fi/2014/11/vadelma-suklaakreemikakku-isanpaivaksi.html
kostutus vaniljasokerilla maustettua maitoa
kuorrutus ja koristeet sokerimassaa ja marsipaania
marsipaanin alla vatkattua vispikermaa
Veikeät koristelut!
VastaaPoistaKiitos. Koristelut ovatkin suunnilleen ainoa asia, johon olen tyytyväinen.
PoistaLeipurin itsekriittisyyttä. ;) Kuorrutuksen mahdolliset viat ei mun silmiin osuneet ja pohjan liiallisuutta en allekirjoita edes maistettuani uusiksi blogauksen luettuani. Kokonaisuus oli sekä herkullinen että upeannäköinen! Tiitukin toki tykkäsi ihan kaikkiaan! :)
VastaaPoistaKiitos! Ehkä itsekriittisyys johtuu siitä, että leivontavaiheessa ajatus harhaili. Tuntuu, että olisin pystynyt parempaan....
Poista