Kuningatarpiirakka rahka-voitaikinasta

Pietarin kahviloissa parhaita leivonnaisia olivat yksinkertaiset, ulospäin vaatimattoman näköiset kahvileivät. Turhia koristeita ei ollut, tiskillä päälle tupsautettiin paksu kerros tomusokeria ja asiakkaalla oli täydellinen kahvileipä. 

Jäin miettimään, miten arkisista aineista tehdystä leivonnaisesta voi saada houkuttelevan. Ensimmäinen kokeiluni kotiinpaluun jälkeen kohdistui rahka-voitaikinaan, josta tällä kertaa syntyi, ei vielä joulutorttuja vaan, marjapiirakka. 

Paistoin piirakan irtopohjavuoassa, mikä jälkikäteen ajatellen oli virhe. Taikina on niin rasvainen, että paistuessaan siitä tippuu rasvaa uunin pohjalle. Arvaatte varmaan, mikä käry levisi koko taloon, kun raotin uunin luukkua. Nyt ainakin tiedetään, että palovaroitin toimii! Kannattaa siis valita tiiviimpi vuoka tai ainakin laittaa uunipelti vuoan alle, jolloin säästyy koko uunin puhdistamiselta.

Piirakka ei hillosokerista huolimatta ole kovinkaan makea, joten sen seuraksi sopii hyvin vaniljakastike tai -jäätelö. 

Kuningatarpiirakka rahka-voitaikinasta
rahka-voitaikina:
250g voita
1prk (250g) maitorahkaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Paloittele voi kulhoon, lisää rahka ja sekoita hieman. Lisää jauhot + leivinjauhe ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Kääri taikina tuorekelmuun ja laita lepäämään jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

marjatäyte:
noin 1 l marjoja (mustikoita, mansikoita, vadelmia)
2 rkl perunajuhoja
1 dl hillosokeria

voiteluun kananmuna

Voitele halkaisijaltaan noin 28 cm:n vuoka. Kauli 2/3 taikinasta jauhoja apuna käyttäen pyöreäksi levyksi ja nosta levy vuokaan. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Leikkaa ylimääräiset osat pois. 

Sekoita marjoihin perunajauhot ja hillosokeri. Kaada seos pohjan päälle. Kauli lopusta taikinasta kansi, nosta se marjojen päälle. Käännä reunat kannen päälle, nipistä kiinni. Pistele kansi haarukalla ja voitele vielä munalla.

Kypsennä 225 asteessa 15 minuuttia. Laske lämpö 175 asteeseen ja paista vielä 35-40 minuuttia. Loppuvaiheessa voi olla hyvä peittää kansi foliolla, ettei se tummu liikaa. Tarjoile jäähtyneenä.

Spasiba Pietari!

Alunperin meidän piti viettää syysloma kotona. Haravointia, pitkät aamu-unet, lukemista ja pikkutyttöjen yökyläily olivat lomalistalla. No, sitten tutut hoitajat alkoivat kysellä, eikö Mimmi tulekaan hoitoon, joten olihan se joku reissu järjestettävä.

Koska aikaa oli vain muutama päivä, Pietari tuntui edulliselle lähikohteelle. Synkkä syysmeri ja pääkaupunkiseudulta lähtevät laivat eivät houkutelleet viisumivapaalle risteilylle, joten matkantekovälineeksi valikoitui juna. Yksi ilta meni passikuvassa käyntiin, viisumihakemuksen täyttämiseen netissä ja voimassaolevan matkavakuutuksen metsästykseen. Kun viisumiasia saatiin kuntoon, itse matka sujui vaivatta. Kouvolassa hyppäsimme Allegro-junaan (auto jäi ilmaiselle parkkipaikalle) ja reilun kahden tunnin kuluttua poistuimme junasta miljoonakaupunki Pietarissa. 

Junamatkalla ehdin pohtia omia ennakkokäsityksiäni Venäjästä ja venäläisistä. Liikennekulttuuria ei ole, kehenkään ei voi luottaa (varsinkaan poliisiin!), kieltä osaamatonta turistia ei palvella, vodka virtaa ja sukkahousuilla vaihdetaan ruplia. Mistähän nuokin ajatukset ovat tulleet? Ehkä olin kuullut tarpeeksi juttuja omien vanhempieni 80-luvun matkoista Leningradiin. Nyky-Pietari on onneksi jotain aivan muuta. Kuten mielenkiintoisia ihmisiä, yksityisyrittäjyyttä, kauniita rakennuksia ja meidän naapurimaiden yhteistä historiaa. 

Kaupunki on todella iso ja välimatkat pitkiä. Varsinaiset nähtävyydet ovat kuitenkin melko pienellä alueella ja kävellessä pääsee näkemään kaupungin kauneuden. Pietari on alunperin rakennettu suolle, joten korkeuseroja ei juuri ole. Meidänkin piti kiivetä Iisakin kirkon torniin päästäksemme näkemään valtavaa kaupunkia hieman korkeammalta.

Ravintoloita ja kahviloita Pietarissa riittää, ruoka on hyvää ja suomalaisittain edullista. Hankalaa on se, ettei paikkoja mainosteta juuri mitenkään. Cafe-kyltin alta saattaa löytyä tavallinen kahvila, kaljabaari tai reissun paras ruokapaikka. Turistin pitää tietää, mihin on menossa. 

Meidän mielestämme parhaita kahvipaikkoja olivat ne, joissa uunituore donitsi maksoi 20 senttiä, rahkakakun päälle tupsautettiin tomusokeria ja kahvi tarjottiin lasikupista. 

Ennakkoluuloihini Pietarissa vastasi oikeastaan vain liikenne. Se oli sekavaa, välillä jopa kaaottista ja vaati hyvää huomiokykyä. Leveät kadut, lukuisat autokaistat ja liian nopeat autot yhdistettynä välinpitämättömältä vaikuttavaan asenteeseen ovat pelottava yhdistelmä. 

Liikenteestä ja hieman töksähtelevästä palvelukulttuurista huolimatta Pietari on hieno kaupunki. Kaikkea löytyy, jos vain tiedät, mistä etsiä. 

Mielenkiintoista luettavaa Pietarin matkaa suunnittelevalle ovat ainakin Sirpa Kähkösen kirja Graniittimies (Finlandia-ehdokas 2014) ja Pietarissa opiskelevan suomalaistytön blogi, Finnochka.

Porkkanakakku ja suolainen kinuskikastike

Jos haluan kahvilassa valita varman päälle, otan porkkanakakkua. Se on aina varma valinta makean nälkään. Porkkanakakku on myös helppo tehdä kotona, se epäonnistuu todella harvoin, vaikkei leivontakokemusta paljon olisikaan. Tämän kakun ohjeessa taikinaan laitetaan suutuntumaa antamaan pähkinöiden lisäksi myös kookoshiutaleita. Kakun voi siis hyvin tehdä myös ilman pähkinää, jos pähkinä ei omaan ruokavalioon sovi.

Tällä kertaa halusin tehdä kakulle kuorrutuksen lisäksi vielä kastikkeen. Suolaisen ja makean yhdistäminen tuntuu nyt olevan "se" juttu leivonnassa ja porkkanakakku tuntui juuri sopivalle kohteelle kokeilla suolaista kinuskikastiketta. 

Arvaatte varmaan, että makeaa tuli. Ja taivaallisen hyvää.

Porkkanakakku
3 munaa
2½ dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
1 dl kookoshiutaleita
½ dl pähkinärouhetta (maapähkinöitä/hasselpähkinöitä)
4 dl hienoksi raastettua porkkanaraastetta
2 dl rypsiöljyä

Raasta porkkana hienoksi. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhojen joukkoon mausteet, kookoshiutaleet ja pähkinärouhe. Sekoita muna-sokerivaahtoon vuorotellen jauhoja, porkkanaraastetta ja öljyä. Kääntele taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan (halkaisijaltaan noin 26 cm). Paista uunin alatasolla 30-40 minuuttia. Anna kakun jäähtyä ennen kuorruttamista.

kuorrutus:
400 g (2 rasiaa) maustamatonta tuorejuustoa
2½ dl tomusokeria
3 rkl sitruunamehua

Notkista tuorejuusto sähkövatkaimella. Siivilöi joukkoon tomusokeri ja sekoita tasaiseksi. Mausta sitruunamehulla. Levitä kuorrutus kakun päälle. Kuorrutus voi tarvittaessa odottaa jääkaapissa pidemmänkin aikaa.

Suolainen kinuskikastike
2 dl kuohukermaa
1 dl fariinisokeria
1 dl siirappia
½ tl suolaa
50 g voita kuutioina
+ ½ tl sormi- tai merisuolaa

Laita teflonkattilaan kerma, fariinisokeri, siirappi ja suola. Keitä kinuskia noin 20 minuuttia tai niin kauan kun se sakenee. (Kinuski muuttuu sakeammaksi vielä jäähtyessään.) Ota pois liedeltä ja lisää kylmät voikuutiot. Sekoita tasaiseksi. Lisää hieman jäähtyneeseen kinuskiin sormisuola. Osa suolasta voi jäädä kiteiksi kinuskin sekaan.

Tarjoile kinuskikastike porkkanakakun kanssa.

Nopea kasvislasagne

Työpaikkani ruokailukäytänteitä muutettiin tänä syksynä ja minäkin syön nyt eväitä muutamana päivänä viikossa. Kotona ruokaa on siis tullut laitettua entistä enemmän ja niin isoja annoksia, että riittää seuraavaksi päiväksi töihin. 

Kasvislasagnea tein ensimmäisen kerran jo alkusyksystä. Mainio arkiruoka, valmistuu nopeasti ja on riittoisaa. Lasagnen alkuperäinen ohje löytyy Paperitähden blogista. Normi pastalevyjen käyttäminen ja tomaattien kuoriminen ovat ainoat muutokset, jonka olen alkuperäiseen ohjeeseen tehnyt. Meidän ruokakuntaamme tomaattien kuoret hieman häiritsivät, joten olen sittemmin kaltannut tomaatit. Niin ja vihreitä lasagnelevyjä ei ollut kaapissa. 

Kasvislasagne

750 g raejuustoa 

vihreitä lasagnelevyjä (tavallisetkin käy)

oliiviöljyä

600 g kypsiä tomaatteja 

1 ruukku tuoretta basilikaa 

1 ps vahvanmakuista juustoraastetta (esim. Mustaleima Emmental) 

suolaa ja pippuria

Voitele lasagnevuoka oliiviöljyllä. Viipaloi tomaatit ( jos arvelet kuorien haittaavan, kalttaa tomaatit ennen viipalointia) ja silppua basilika. Lado vuoan pohjalle tomaattisiivuja ja päälle kerros lasagnelevyjä. Voitele lasagnelevyt oliiviöljyllä. Levyjen päälle kerros raejuustoa, tomaattisiivuja, basilikasilppua, suolaa ja pippuria. Tee samanlaisia kerroksia ainakin pari tai niin monta kuin vuokaan mahtuu. Päällimmäinen kerros kannattaa olla lasagnelevyjä, joiden päällä on raejuustoa ja Emmental- juustoraastetta.

Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia.